Seuraa anekdootti rakennustaiteen alalta. Kuvassa oleva klassistinen huvimaja sijaitsee Tamminiemen pihapiirissä. Keltainen väri kertoo säätyläisyydestä ja joonialaiset pylväät akateemisesta käyttötarkoituksesta (*). Päätykolmioon kultavärillä maalattu Ad Astra -tyylinen aurinko vihjailee alkavaan kansallisromanttiseen kauteen. En tiedä tarkkaa rakennusvuotta, mutta arvaisin suunnilleen aikaväliä 1870-1890.
Joka tapauksessa huvimaja on päärakennusta vanhempaa perua. 1904 valmistunut päärakennus edustaa tyyliltään jo selkeästi jugendia. Tässä mielessä syrjäiselle kallionnyppylälle jätetty klassistinen koirankoppi osoittaa lähestulkoon mielenilmausta; klassismille on näytetty arvoisensa paikka uusien tuulien puhaltaessa. Suurinta iljetystä on aina herättänyt juuri edellisen sukupolven luoma arkkitehtuuri.
Kyseisen rakennuksen näkeminen herätti minusta siinä määrin huvittuneisuutta, että oikein naureskelin ääneen. Sen siitä saa kun pilaa aivonsa opiskelemalla. Arkkitehtoniset vitsit ovat hauskoja etenkin sen takia, että ne ovat oikeastaan aina tahattomia aikaansaannoksia ja tekijänsä mielestä niissä ei ole mitään hauskaa. Jälkipolvet sitten tuomitsevat ja naureskelevat.
*) Huhujen mukaan rakennuksessa toimii Tietoisuuden Vapautuksen toimitus.
8 kommenttia:
Eikös se Tamminiemen opas selittänyt jotain sen suuntaista, että huvimaja on Munkkiniemen kartanon isännän rakennuttama ja vanhemmalta ajalta, ettei vain 1800-luvun alusta.
Muistaakseni opaskaan ei tiennyt tarkkaa vuosilukua, kunhan arveli. Voisihan tuo olla 1800-luvun alkupuolenkin satoa. Tietääkö kukaan lukija?
Nytkö sinä vasta huomasit tuon huvimajan? Mitenkään vittuilematta sanoisin, että kaikki normaalit ihmiset ovat tunteneet tuon lapsesta asti - senhän näkee aina, kun menee Seurasaareen tai kaupungin taidemuseoon Meilahteen.
Olen usein suuresti hämmästynyt huomatessani, että aikuiset ihmiset eivät tunne tämäntyyppisiä pieniä maamerkkejä. Äskettäin jouduin selittämään eräälle kaverilleni, että Hbl:n logo on toimitusrakennuksen torni. Minua oikeasti ihmetyttää, miten ihmiset voivat kävellä joidenkin mestojen ohi tuhansia kertoja noteeraamatta niitä. Jotkut ihmiset ovat ilmeisesti jotenkin neurologisesti poikkeavia. Yksi tuttuni väitti, että tajusi käsitteen "Stockan kellon alla" vasta 25-vuotiaana. Kulkevatko jotkut ihmiset ikään kuin laput silmillä 99% ajasta?
Nyt vasta. En ole koskaan asunut Hesassa ja käyn siellä melko harvoin. En ole käynyt Seurasaaressa enkä tätä aikaisemmin Tamminiemessä, joten en ollut mitenkään voinut kyseistä rakennusta nähdä.
Seurasaareen johtavan sillan vieressä rannan läheisyydessä on muistaakseni hyvin samantapainen rakennus.
Tarkoitatko Tamminiemen portilla olevaa rakennusta, jossa on lipunmyynti- ja vartiokoppi, jäätelökioskin vieressä?
Luullakseni kyllä. Kävelin siitä ohi matkalla Tamminiemeen. Yhdennäköisyys huvimajan kanssa on huomattava.
Kieltämättä se on hyvin samannäköinen pytinki, joskin vähän isompi. Todennäköisesti molemmat ovat saman ihmisen suunnittelemia ja rakennettiin samalla kertaa.
Herttoniemessä on samanlaisia huvimajoja, vanhin on 1700-luvun puolelta. Tyyliltään Tamminiemen maja näyttäisi empireltä, eli aivan 1800-luvun alkuvuosilta. Munkkiniemen kartanon puisto on 1830-luvulta.
Jos haluaa tietää mitä jugendia ja kansallisromantiikkaa edelsi, niin Espalla voi tutustua 1800-luvun lopun kertaustyyleihin, Senaatintorilla on 1800-luvun alkupuolen empire-tyylin näyttely, Suomenlinnassa ja Herttoniemen kartanossa voi tutustua 1700-luvun lopun ja 1800-luvun taitteen uusklassiseen tyyliin.
Lähetä kommentti