Otsikon toteamuksesta voitaneen olla montaa mieltä. Ensi näkemältä se vaikuttaa mielettömältä; miksi ihmeessä tehdä huono päätös jos sen voi kerran jättää tekemättäkin?
Arkielämän ohjenuorana lentävä lause alkaa vaikuttaa mielekkäämmältä, ennen kaikkea kahdesta syystä; ratkaisuihin on yleensä käytettävissä vain rajallinen määrä aikaa ja tehdyistä ratkaisuista, myös huonoista, saa palautteena informaatiota. Tämä mahdollistaa oppimisen erehdyksen kautta.
Näin ollen maksimaalinen määrä informaatiota voidaan kerätä tekemällä mahdollisimman monta päätöstä. Todella huonot, katastrofaaliset päätökset voivat olla oikopäätä turmiollisia mutta toisinaan voi olla kannattavaa tehdä kokeilun nimissä huonojakin päätöksiä vastineeksi niistä saatavasta informaatiosta. Tämän informaation nojalla voi sitten tehdä parempia päätöksiä vastaisuudessa.
Toisinaan kohtaa tilanteita, joissa joutuu päättämään nopeasti koska kaikki miettimiseen käytetty aika huonontaa valittavissa olevia vaihtoehtoja. Tällöin päätös "olla tekemättä mitään" on myös päätös. On parempi tehdä edes välttävän hyvä päätös ja toimia sen mukaisesti koska päättämättömyys johtaa vielä huonompaan lopputulokseen. Totesin tämän suorittaessani asevelvollisuutta. Nokkelampi kaveri olisi varmaan hoksannut saman pelatessaan kelloshakkia.
Kumman palkkaisit mieluummin yrityksesi toimitusjohtajaksi: a) henkilön, joka on koko urallaan saanut yhden yrityksen pysymään niukin naukin kannattavana, vai b) henkilön, jonka kolmesta yrityksestä kaksi on mennyt nurin mutta yksi on ollut menestys. Itse valitsisin ainakin vaihtoehdon b) koska uskoisin kolmea yritystä johtaneen henkilön olevan kokeneempi ja ammattitaitoisempi.
Monilla älykkäillä ihmisillä on taipumus kohtuuttomaan perfektionismiin. Ongelmia pohditaan ja vatvotaan loputtomiin eikä päätöksiä pystytä tai haluta tehdä. Elämä on lyhyt; aika juoksee ja ovia sulkeutuu. Lopulta Siperia opettaa.
Muutamia ajatuksia aiheesta:
- oikeastaan mitä tahansa voi harjoitella
- tekemällä oppii; määrä on laatua
- pelkäämällä sairaalloisesti virheitä ei koskaan saa mitään aikaan
- virheistä ei kannata lannistua, vaan oppia
- aina parempi, jos voi oppia toisten virheistä
lauantai, syyskuu 29, 2007
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
5 kommenttia:
Asia kirkastuu käsinkosketeltavaksi lääkärin töissä. Listalla on potilaita riittävästi ja lisää tunkee ovista ja ikkunoista. Vatvomalla loputtomiin yhtä varvasmurtumaa kasaa jatkuvasti lisää paineita tulevien potilaiden kohtaamiselle kiireen lisääntyessä entisestään. "Teipataan naapurin varpaaseen. Jos ei tule hyväksi, tulkaa uudestaan näytille."
Olemme muuten hankkineet omakotitalon. 50-luvun taloa remontoidessa tulee loputtomasti tilaisuuksia oppia virheistään. Ikävä kyllä niitä ei voi haudata vaan joutuu asumaan niissä. Näin se maailmankuva laajenee sinne arkkitehdin suuntaan.
Jos kylpyammeeseen laskee vettä nopeammin kuin sitä poistuu sieltä..
Onnittelut talosta. Kaupunki pysyi varmaan samana? Täytynee joskus tunkeutua huoneustoonne.
totta vie
Ist das ein Schiff?
Joo, muutimme vain kaupunginosan toiselle laidalle parin kilometrin päähän. Virheistä tulikin mieleen että ei kannata ryhtyä putsaamaan viemäriputkia ja rikkoa niitä typeryyttään lauantai-iltana. Korjauksissa tarvittavien osien metsästys voi osoittautua hankalaksi. Samassa rytäkässä ei myöskään kannata ryhtyä vaihtamaan vesihanaa ilman vesipistekohtaista sulkua. Voi olla koko talosta vedet poikki puoli päivää kun luuli että tarvittavat osat löytyy.
Onneksi vanha kansa osaa niksit ja näistäkin kommelluksista selvittiin puolikunniallisesti. Vanhan talon eräs hyvä puoli on se että expaa kertyy jatkuvasti.
Lähetä kommentti